Helsingin terveyskeskusten käyntimaksuista 34 % kului laskutusbyrokratiaan, ja siksi niistä luovuttiin. Jos kansalaisten Suomessa maksamien noin 5 mrd € terveydenhoitomaksujen kohdalla olisi sama suhde, se tarkoittaisi miljardiluokan vuotuista kustannusta. Lääkkeissä on sama tilanne. Lisäksi sosiaalitoimen, Kelan ja verottajan erilaiset kustannusten korvausjärjestelmät syövät rahaa.
Järkevästi ajatellen näin suuresta menoerästä, jolla ei ole mitään reaalista vastiketta, pitää päästä eroon. Maksuttomuus olisi jo yksinään niin suuri etu julkiselle terveydenhuollolle, että yksityinen terveydenhuolto 10-15 % voittoineen ja markkinointikuluineen olisi kilpailukykyinen vain varakkaimille kansalaisille.
Pyrkimys liike-elämän vilkastuttamiseen on itseisarvo, joka ei millään tavalla edistä terveydenhuoltoa - päinvastoin. Se ainoastaan monimutkaistaa rakenteita ja kasvattaa kustannuksia. (21.10.2018 Kalevi Salonen)